Kadonneen juoksukunnon metsästys

Hieman myöhäinen päivitys, pahoittelut siitä. Treeni alkaa kulkea entiseen malliin, joskin sydän on hakannut kurkussa jo muutaman päivän. Yksityiselämän juttuja plus stressiä, mitkä varmasti osaltaan vaikuttavat siihen miten keho ottaa vastaan harjoittelua. Viikko jäi kilometreiltään vajaaksi (106 km), koska lauantaille osui lepopäivä olosuhteiden pakosta. Tyhjä arpa, sanotaanko nyt näin, joten sunnuntaina yritin ottaa vahinkoa takaisin juoksemalla 32 km. Ei sillä, nyt oli niitä harvoja kertoja kun ei juoksu huvittanut muutenkaan.

Pari mattotreeniäkin mahtui tälle viikolle mukaan, lisäksi sain ilokseni huomata että V800 mittaa matkan matolla juostessa! En tiedä mihin tämä perustuu, GPS:ää ei lajiprofiilissa ole edes mahdollista kytkeä päälle (näin ollen ei juoksuindeksikään ole käytössä), eikä se paikallaan nilkuttaessa toimisikaan. Sykemittarissa kyllä on 3D-kiihtyvyysanturi, joten ehkäpä se laskee matkan kadenssin perusteella? Joka tapauksessa hämmästyttävän hyvin ajallisesti menevät harjoitukset yksiin "oikean" juoksun kanssa. Pitihän sitä siis yksi vetoharjoituskin tehdä, ihan kokeilumielessä jos ei muuta. Treeni kulki hyvin, joskin vauhdinlisäys ja himmailu oli haasteellista. Lisäksi lopussa piti kaksi viimeistä kilometriä mennä kävely/hölkkä -kombolla, koska vatsaa alkoi vääntämään siihen malliin.

Jotta mattojuoksu simuloisi ulkoilmajuoksua, pitäisi nousukulmaa hieman nostaa (ilmanvastuksen puute), mutta nyt jätin moisen suosiolla välistä. Loukkaantumisriski on suuri kun paahdetaan yli 16 km/h nopeuksilla...

Semmoista tällä kertaa, kiitos ja kuulemiin.