Konstan treeniviikot 19-20/2017
Viikko 19 meni maastoista palautuessa, ja polven kanssa kipuillessa. Vasen polvi siis kipeytyi tuntemattomasta syystä. Otin koko viikon lepoa, jotta siitä päästäisiin heti eroon. Viime syksynä tuli samanlaista kipua toiseen polveen, mutta silloin en malttanut. Koetin rimpuilla sen kanssa jotta olisin voinut pelastaa vielä viimeiset jäljellä olevat kisat. Lähdin aina heti lenkille, kun tuntui siltä ettei kävely tehnyt kipeää. Eihän se semmoisesta parane. Nyt otin heti kunnolla homman haltuun, eikä kipua onneksi vieläkään ole tuntunut. Hyvä niin!
Saman viikon toinen tärkeämpi uutinen tuli keuhkopolilta. Jo viime keväänä, melkolailla päivälleen vuosi aiemmin alkoivat ensimmäiset oireet pahemmista hengitysvaikeuksista. Silloin kuvittelin että kyse oli flunssasta, ja ehkä siitepölytkin hieman vaikuttivat asiaan. Ongelma ei silti ottanut kesänkään mittaan helpottaakseen (siis mitenkään merkittävästi), joten oli syytä epäillä että kyse on jostakin vakavammasta. Alettiin tutkia astman mahdollisuutta.
Syksyn, talven ja alkukevään testeissä ei kuitenkaan ilmennyt mitään astmaan viittaavaa. Tai no, monet arvot olivat astmaan päin, mutta eivät niin paljoa että varsinaisesta astmasta voitaisiin puhua. Lääkäri käski seuraavaksi minun kuvata tätä hengenahdistuskohtausta. Näytin sitten videon lääkärille, joka totesi että oireet ovat kuin oppikirjasta. Kyseessä on siis äänihuulten salpauma. Vaiva johon ei ole lääkinnällistä hoitoa, eikä se tule ehkä koskaan katoamaan. Ainakaan niin kauan kuin jatkan hengitysteiden rasittamista.
Kyse on siis vaivasta, joka vaikeuttaa hengittämistä erityisesti kovemmilla vauhdeilla, ja siten lyhyemmillä matkoilla. Huomasin jo kyllä, että hengitys vaikeutui kyllä selvästi jo kympin vauhdeilla, ja hieman ahdisti jopa puolikkaallakin. On olemassa kuitenkin toiveita, ettei maratonvauhti olisi ehkä liian kovaa tähän nähden. Teimmekin seuraavalla viikolla valmentajan kanssa seuraavan ratkaisun: tähtäin Kalevan Kisa kympiltä siirtyy syyskuun SM-maratonille. Samalla ylipäätään päälaji vaihtuu kuninkuusmatkalle.
Suunnitelman muutokseen liittyy myös ylikuntoepäilyt. Viikon 20 tiistaina käytiin tekemässä harjoitukset Vaajakoskella, ja sykkeet laukkasivat vauhtiin nähden aivan liian korkealla. Lisäksi leposyke seuraavana aamuna oli 5 pykälää korkeampi kuin oma ennätys, ja leposykkeen sekä seisomasykkeen erotus huimat 18. Päätettiin höllätä pariksi viikoksi. Silloin edellä mainitut lukemat olivat enää 3 ja 11. Juoksuvauhtikin oli aivan toinen, mutta siitä lisää seuraavassa päivityksessä.